8/31/2015

ethän




mut sitten oli ihana yö hymyilevässä humalassa pitkästä aikaa, tanssia ja sanoja vallatussa talossa, katolla kalliolla makailua, kaaduin yhtäkkiä, kuulin sen sydämen, kävelin kotiin kolmelta yksin

tekee mieli paeta sillä lailla useamminkin, onneksi se ei ole mahdollista

nyt jotenkin tuntuu että pitää hetki pysähtyä tänne pohjoiseen kaiken maailmalla juoksentelun ihmisten jälkeen "ihmiset etsii mutta vääristä paikoista kun pitäisi vain pysähtyä ja kohdata möröt"
pitääkö minun kohdata sinut en halua, jos nyt vain leikitään tätä leikkiä, teeskennellään ettei ole olemassa mitään sitä

haluan silittää pikkusiskon pehmeää ihoa ja nähdä ettei se päädy samaan

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti